Meistä jää

Olisimme toisiksi
Revittäisiin ajankulku
rääsyiksi ja ne me
Pukisimme moniksi
vaatteiksi ja me ei
muihin uskottaisi.

Hiljaiseksi toisemme
Pakotettaisiin avaruus
käsiimme ja se me
Suljettais sydämeksi
jotteivät pilkkaisi
kapeat katseet.

Pulloa pyöritän
Totuttua nyöritän
Vastaan henkeni
varjolla tänään
En oivalla väärin
       En hämää

Huomaisitkohan minua
Revettäisiin kiihkoksi
lakanoihin ja ne me
Puhkoisimme silkiksi.
Maailman läpi me
ihastuttaisiin.

Luulen etten saa
Luulen: ettet haluu.
Luulen että oon
Vana joen pientareen.

Susta pidän, suhun
nojaan. Sulle sanon on
Sydämeni vahvaa luuta,
lujaa. Meistä jää tänään
Enemmän kuin näetkään.