Usko puri kuin vampyyri

Kosketuksesi ihollani on kuin aamunvoitto yöhämärässä. Tunteikkaan ja pehmeän ihosi pinta pitää minua hyvänä, pitää minua lämpimänä. Ollessani heikko tiedän, etten putoa; sinä hiot jalkojani tukeviksi.

Niin. Kannat. Annat voimaasi. Kun minä katson peiliä, jos näen sinut – elän valheessa, elän onnen kallioilla. Neljäs seinä on murtunut. Peili on sirpaleina. Kun näen vain itseni, kadotan kuvani saman tien heijastukseeni.

En näe peilistä kuin cilice-hihnan kaulani ympärillä. Olen valmiina häpeämään, valmiina katoamaan, ennen kaikkea totuuteen.